Uushenkisyys ei ole yhtenäinen oppijärjestelmä, vaan joukko erilaisia näkemyksiä. Yleisiä piirteitä ovat:
– usko henkisiin lakeihin (esim. karman laki)
– käsitys tietoisuudesta kaiken perustana (esim. vetovoiman laki)
– ajatus kaiken ykseydestä (monismi: Jumala, ihminen ja luonto eivät ole erillisiä)
– henkinen kehitys (yksilön ja ihmiskunnan kasvu)
– uuden aikakauden odotus (ns. new age)
– näkemys, että erilaiset henkiset polut voivat johtaa samaan päämäärään
Monet uushenkiset eivät koe ristiriitaa, vaan näkevät uushenkisyyden laajempana kehyksenä, johon kristinusko voi sisältyä. Toisaalta perinteisestä kristillisestä näkökulmasta opilliset erot voivat olla merkittäviä. Kristinuskon sisälläkin on erilaisia tulkintoja esimerkiksi siitä, miten Jeesuksen luonne tai Jumalan olemus ymmärretään. Tästä näkökulmasta myös uushenkisyys voidaan nähdä yhtenä tapana lähestyä hengellisiä kysymyksiä, vaikkakin eri lähtökohdista.
Usein henkisenä opettajana ja esikuvana. Häntä voidaan verrata muihin suuriin opettajiin, kuten Buddhaan. Tämä tulkinta eroaa perinteisestä kristillisestä käsityksestä, jossa Kristus nähdään Jumalana.
Ei uushenkisestä näkökulmasta. Uushenkisyys ei yleensä pyri korvaamaan mitään yksittäistä uskonnollista hahmoa tai traditiota, vaan tarkastelee hengellisyyttä laajempana kokonaisuutena. Monille Jeesus on tärkeä henkinen opettaja ja esikuva. Tämä tulkinta eroaa perinteisestä kristillisestä käsityksestä, jossa Jeesus nähdään Jumalana ja pelastajana.
Tutkimusten mukaan monet uushenkiset rukoilevat, mutta rukouksen muoto vaihtelee. Osa suosii meditaatiota tai mantran toistoa. Samantyyppisiä harjoituksia esiintyy myös kristillisessä perinteessä, esimerkiksi luostareissa.
Kyllä. Sielu nähdään ihmisen pysyvänä ja kuoleman ylittävänä olemuspuolena. Usein siihen liitetään ajatus jälleensyntymästä: sielu kehittyy useiden elämien kautta. Sielun tehtäväksi ymmärretään oppiminen, kasvu ja tietoisuuden laajeneminen.
Jumala voidaan ymmärtää persoonallisena olentona tai persoonattomana periaatteena, kuten universaalina tietoisuutena. Usein Jumalalla ja universumilla tarkoitetaan samaa. Monille buddhalaisuus on vaikutteena, eikä siihen kuulu usko luoja-Jumalaan. Uushenkisyydessä jumaluus on läsnä ihmisissä, eläimissä ja kaikessa luonnossa. Buddhalaisuudessa voidaan rukoilla apua Buddhilta, jotka vastaavat suunnilleen kristillisyyden pyhimyksiä.
Yleensä ei samalla tavalla kuin kristinuskossa. Saatana käsitetään usein symbolisesti tai psykologisesti. Hyvä ja paha nähdään ihmisen sisäisinä mahdollisuuksina, ei ulkoisina, itsenäisinä voimina. Pahuus voidaan ymmärtää tietoisuuden puutteena tai erillisyyden kokemuksena. Tämä ei tarkoita, että kristillinen käsitys olisi väärä, vaan että ilmiötä tulkitaan eri viitekehyksessä.
Lucifer ei ole uushenkisyydessä keskeinen käsite. Historiallisesti nimi viittaa aamutähteen (Venukseen). Joissakin esoteerisissa traditioissa Lucifer symboloi älyä, tietoisuutta tai valoa. Tulkinnat vaihtelevat, eikä käsitteellä ole uushenkisyydessä yhtenäistä merkitystä.
Tämä on yleinen väärinkäsitys. Uushenkisyydessä puhutaan usein ihmisen yhteydestä suurempaan kokonaisuuteen tai tietoisuuteen. Tämä voidaan tulkita monella tavalla, mutta se ei tarkoita, että yksilö olisi kaikkivaltias tai Jumalan asemassa. Uushenkisyyden näkökulmasta ihminen ja Jumala eivät ole erillisiä samalla tavalla kuin kristinuskossa.
Ei samassa merkityksessä kuin kristinuskossa. Perisyntiä ei ole. Sen sijaan puhutaan usein epätasapainosta, tietämättömyydestä tai kehityksen estymisestä. Negatiiviset tunteet, kuten viha, ahneus ja pelko, nähdään kehitystä hidastavina tekijöinä. Seksuaalisuutta ei yleensä pidetä syntinä.
Uushenkisyydessä ei ole virallista sääntökokoelmaa. Eettinen toiminta perustuu yksilön omaan ymmärrykseen ja vastuuseen. Ajatuksena on, että ihminen oppii erottamaan oikean ja väärän kokemuksen ja tietoisuuden kehittymisen kautta, ei pelkästään ulkoisia sääntöjä noudattamalla.
Luontoa pidetään arvokkaana ja usein myös pyhänä. Ihminen nähdään osana kokonaisuutta, ei siitä erillisenä. Tämä näkyy esimerkiksi ekologisina arvoina, luonnon kunnioittamisena ja pyrkimyksenä elää tasapainossa ympäristön kanssa.
Perinteinen kilvoittelu eli askeesi ei ole yleistä, mutta itsensä kehittäminen on. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tietoisuuden laajentamista, tunteiden käsittelyä, meditaatiota tai eettistä kasvua. Tavoitteena on tasapaino ja ymmärrys, ei niinkään itsekurin korostaminen.
Kyllä. Hartaus ilmenee esimerkiksi rituaaleissa, meditaatiossa, luonnossa liikkumisessa tai musiikissa. Kyse on kokemuksesta, jossa ihminen kokee yhteyttä johonkin itseään suurempaan.
Ei yksinomaan. Vaikka uushenkisyydessä korostetaan usein yksilön hyvinvointia ja kokemusta, siihen liittyy syvemmällä tasolla myös vastuu omasta toiminnasta, muiden huomioon ottaminen ja eettinen kasvu. Pinnallisia uushenkisyyden muotoja voi esiintyä, mutta sama pätee kaikkiin maailmankatsomuksiin.
Ei ainakaan tarkoituksella. Uushenkisyys suuntautuu yleensä kohti valoa, kasvua ja ymmärrystä. Käytännöt painottuvat hyvinvointiin, itsetuntemukseen ja myönteiseen kehitykseen.
Kyllä. Jotkut henkiset menetelmät, erityisesti tietyt kehittyneet joogaharjoitukset, voivat aiheuttaa harjoittajille ongelmia. Kyse on menetelmistä joita on perinteisesti opetettu vain buddhalaisissa tai hindulaisissa luostareissa, pitkälle opiskelleiden gurujen valvonnassa. Sellaiset menetelmät eivät kuitenkaan ole uushenkisyydessä yleisiä.
Uushenkisyydessä ajatellaan, että henkimaailmassa on monenlaisia olentoja. Kaikki eivät ole ystävällisiä, joten suojautumista ja harkintaa pidetään tärkeänä. Ihmisten yhteys henkimaailmaan on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Jokaisella uskonnolla on omat suojaavat rituaalinsa ja symbolinsa. Lähtökohtaisesti ei siis ole syytä pitää henkioppaita demoneina, vaan kysymys on auttavista hengistä.
Ei välttämättä. Okkultismilla tarkoitetaan esoteerisia eli “kätkettyjä” oppeja ja menetelmiä, kuten astrologiaa tai magiaa. Uushenkisyys voi sisältää näitä elementtejä, mutta ei perustu niihin.
Vanhan Testamentin aikana okkultismiin liitettiin vallan, rahan tai kontrollin tavoittelu. Nykyisin esimerkiksi astrologiaa, numerologiaa tai tarotia käytetään länsimaissa usein itsetuntemuksen välineinä. Näkökulmat ja käyttötarkoitukset ovat muuttuneet.
Ei. Uskontotieteessä satanismia ei lueta uushenkisyyteen. Uushenkisyys korostaa ykseyttä ja kehitystä, kun taas satanismiin liitetään vastakkainasettelu ja yksilökeskeisyys. Satanistit sanoutuvat irti uushenkisyydestä.
Noituus voidaan luokitella laajemman uushenkisyyden piiriin, mutta käytännössä monet noituuden harjoittajat erottavat itsensä new age -liikkeestä. Vaikka noituudessa ja uushenkisyydessä voi olla samanlaisia tavoitteita (esimerkiksi parantaminen), menetelmät ovat yleensä erilaisia. Käytännössä siis noidat ja uushenkiset kuuluvat eri ryhmiin.
Kabbala on juutalaista mystiikkaa. Se ei ole keskeinen osa uushenkisyyttä, mutta se voi olla taustalla joissakin uushenkisyyden käytännöissä, kuten meditaatioharjoituksissa tai numerologiassa. Esoteerisesti myös tarot liitetään kabbalaan.
Uushenkisyydessä on oma mystinen traditionsa. Tunnettuja teoksia ovat esimerkiksi Helen Schucmanin Ihmeiden oppikurssi, Mabel Collinsin Valoa tielle sekä Caroline Myssin Tie sisäiseen linnaan. Lisäksi hyödynnetään eri traditioiden meditaatio- ja mietiskelymenetelmiä. Mystiset kokemukset ovat pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia eri uskonnoissa.
Kyse on osittain päällekkäisistä käsitteistä. Teosofia on esoteerisuutta. New age on lainannut paljon teosofiasta, ja se onkin pohjimmiltaan popularisoitua teosofiaa. New age on samalla osa laajempaa uushenkisyyden aluetta. Nykyisin uushenkisyys on enimmäkseen korvannut new age -termin.
Tämä riippuu tulkitsijasta. Joillekin kristityille kaikki Raamatun ulkopuolinen näyttäytyy eksytyksenä. Toisille uushenkisyys tarjoaa vaihtoehtoisen tavan tarkastella henkisiä kysymyksiä. Voisi kuitenkin sanoa, että uushenkisyys ei sovi kaikille.
Ihmiset vaihtavat maailmankatsomustaan monista syistä. Osa kokee löytävänsä kristinuskosta selkeämmän suunnan, toiset taas päinvastoin siirtyvät kristinuskosta uushenkisyyteen. Kokemukset ovat yksilöllisiä.
Uushenkisyyteen ja new ageen liitetään usein edelleen negatiivisia mielikuvia. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan objektiivista, havaintoihin ja tutkimukseen perustuvaa tietoa uushenkisyydestä. Tarkoituksena ei ole esittää uushenkisyyttä ongelmattomana tai kaikille sopivana, vaan tarjota selkeitä vastauksia yleisiin kysymyksiin ja väitteisiin. Kuten kaikissa maailmankatsomuksissa, myös uushenkisyydessä on monenlaisia ilmiöitä. Rakentava keskustelu edellyttää ymmärrystä ja kunnioitusta eri näkökulmia kohtaan.
Lisää tietoa uushenkisyydestä löydät Teo Mäkelän kirjasta New Age - Opas Uushenkisyyteen